Ventelän VPK

Hälytysosasto
Hälytysosasto on osastona palokunnan nuorin, sen toiminta alkoi sääntömuutoksen myötä vuoden 1996 alusta. Tällöin palokunnan operatiivista toimintaa tekevä osasta tehtiin oma osastonsa. Muutos toi mukanaan hallinnollisena päällikkönä palokunnanpäällikön, ja hälytysosastolle oman hälytysosastonpäällikön. Operatiivinen toiminta oli tähän asti palokunnan perustoimintaa, jota pyörittävä joukko hoiti myös koko palokunnan hallinnon.

Hälytysosaston henkilövahvuus on noin 25. Harjoituksia osastolla on kerran viikossa ja niihin osallistuu keskimäärin 12 jäsentä. Hälytystehtäviä on viime vuosina ollut 80-100 vuodessa, enimmillään on ollut jopa 156 hälytystä. Nykyisin sopimuksenmukainen minimilähtövalmius on säiliöauton osalta 0+1 henkilöä kuudessa minuutissa ja pelastusyksikön 1+3 henkilöä 12 minuutin lähtövalmiudella.

Poikaosasto, sittemmin nuoriso-osasto
Nuoriso-osasto on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1965 alkaen. Jo ennen tätä on palokunnalla ollut nuorisotoimintaa, mutta se on ollut hajanaista useista aloitusyrityksistä huolimatta. Nuoret kulkivat miesten mukana harjoituksissa ja siirtyivät vähitellen mukaan hälytystoimintaan.

Nuoriso-osaston rooli kasvattajana on ollut melkoinen niin yhteiskunnallisessa kuin palokuntamielessäkin. Osasto on kasvattanut runsaan joukon palomiehiä niin oman kuin myös muiden palokuntien käyttöön. Moni nuori on osaston kautta löytänyt ammatin ja elämäntehtävän itselleen. Osasto on tehnyt Ventelän VPK:ta tunnetuksi lukuisilla palokuntaleireillä, jopa maamme rajojen ulkopuolella.

Osastossa toimii tänäkin päivänä kolmisenkymmentä 8-16 vuoden ikäistä nuorta.

Naisosasto
Ventelän VPK:n naisosaston perustava kokous pidettiin 28.4.1970 Etelän Maitokunnan kokoustiloissa. Kokouksessa oli Palontorjuntaliitosta Irja Seetula, Kaisu Enroth ja Ventelän VPK:n puheenjohtaja Urpo Vuorela. Läsnä oli 18 naista, joista mukana on edelleen Tellervo Järvinen. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Tellervo Järvinen vuosina 1970-1972. Muina puheenjohtajina ovat toimineet:

- Raija Suominen, 73-74
- Kirsti Lappalainen, 75-77
- Anneli Sorvari, 78-79
- Marja-Leena Savolainen, 80
- Kirsti Lappalainen, 81-82
- Asta Niinikivi, 83-88
- Tellervo Järvinen, 89-95
- Erja Nieminen, 96-00
- Tiia Tiesmäki, 01-05
- Katja Vesanen, 06-

Toimintamme alkoi mahtavilla Kustaan-päivän tansseilla 6. 6. 1970 Immulan työväentalolla, jossa järjestimme mm. suuret arpajaiset. Musiikista huolehti Ollen Pumppu, pääsylippu maksoi 3 mk ja kaikki Kustaat pääsivät ilmaiseksi. Samana vuonna järjestimme lisäksi neljät tanssit, jossa järjestystä pitivät maamme ensimmäiset naispuoliset järjestysmiehet, Raija Suominen ja Tellervo Järvinen. Myös Turun Sanomat otsikoi "Rooliaitaa kaatui Lohjalla, naisvaltikka pampun sijaan". Suuren suosion saavuttivat myös eri ravintoloissa pidetyt tanssit arpajaisineen.

Perustamisvuonna suoritimme ensiapukurssi I:n, edelliseen liittyvän väestönsuojelukurssin, jonka päätteeksi oli ampumaradan maastossa katastrofihälytysharjoitus. Myöhemmin olemme suorittaneet palonaisten peruskurssin, radio- ja viestiliikennekurssin, muonituskurssin, ensiapu II:n ja kokoustekniikan kurssin.

Ensimmäisinä vuosina osallistuimme Lohjan kaupungin naisjärjestöjen joulumyyjäisiin. Myöhemmin olemme itsekin järjestäneet myyjäisiä, joihin ovat osallistuneet koululaiset ja yksityiset henkilöt. Kirpputoreja olemme pitäneet paloasemalla, samalla olemme järjestäneet arpajaisia sekä kahvimyyntiä. Lapsille on pidetty monet raittiusjuhlat, joissa on jaettu tietoa terveistä elämäntavoista. Tarjoilu lapsille on ollut ilmainen. Kustannuksiin olemme saaneet raittiuslautakunnalta kerta-avustusta.

Historiallinen tapahtuma oli oman palotalon valmistuminen, jossa pidimme ensimmäisen kokouksen 16.11.1976.

Tervehdyskäynnit ovat suuntautuneet Kirkniemen ja Paloniemen vanhainkoteihin, joissa olemme tarjonneet kahvin lomassa viihdykettä lasten esityksillä. Nuoriso-osastoa olemme tukeneet rahallisesti sekä hoitaneet kaikki leirimuonitukset. Tulipaloissa kotinsa menettäneitä perheitä olemme avustaneet tavarahankinnoin ja rahalahjoituksin. Vuosien varrella olemme osallistuneet erilaisiin avustuskeräyksiin, mm. Lapuan patruunatehtaan suuronnettomuus, Lohjan aluesairaalan keskoskaapin ja kipupumpun keräykseen.

Palo- ja pelastusalan valistustyötä olemme tehneet mm. alueen päiväkodeissa, joista lapsiryhmiä on myös vieraillut tutustumiskäynneillä paloasemalla.

Yhteiseen käyttöön olemme hankkineet mm:

- Saumuri -84
- Ompelukone -87
- Pakastin -89
- Pyykinpesukone -89
- Laitoskahvinkeitin -90
- Vesi-imuri -91
- Sähköliittymästä puolet kesänviettopaikkaan
- Yhteisiin tiloihin erilaisia tekstiilejä ja taloustavaroita

Muonitus pitkään jatkuvissa sammutus- ja pelastustehtävissä on toimintamme tärkein osa-alue. Kokouksista olemme ilmoittaneet Länsi-Uusimaan järjestöpalstalla.

Veteraanikerho
Palokunnan vanhimpien jäsenien muodostama veteraanikerho aloitti toimintansa vuonna 1987. Kerhon tarkoituksena on antaa jatkomahdollisuus hyvälle harrastukselle vielä sittenkin, kun ikä tai terveydelliset syyt eivät enää mahdollista osallistumista hälytysosaston toimintaan. Kerhon toiminta onkin ollut aktiivista ja se on tuonut merkittävän lisän VPK-hengen ylläpitoon. Taitonsa säilyttäneiden miesten tervetullutta apua saadaan tarvittaessa myös vapaa-ajanviettopaikan kunnostukseen ja kalustonhoitoon ja korjauksiin.