Koulutustoiminta
Koko palokunnan toiminnan ajan on palokuntataitoja kehitetty ja ylläpidetty viikoittaisilla harjoituksilla, joihin on osallistuttu aktiivisesti.
1970 -luvun alkupuolella harjoittelu alkoi muodostua aiempaa järjestelmällisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Tuolloin alettiin laatia pidemmälle tähtääviä palokunnan sisäisen koulutuksen suunnitelmia, jollaisia edelleen toteutetaan viikoittaisissa harjoituksissa. Järjestelmällisen koulutuksen tulokset alkoivatkin näkyä melko pian ja koko palokunnan toiminta aktivoitui. Iso kerta-askel osaavampaan toimintaan oli omana koulutuksena vuonna 1978 toteutettu 190 oppi-/harjoitustunnin sopimuspalomieskurssi, jonka suoritti 18 palokuntalaista.
1980-luvulla voimaan tullut ministeriön perusselvitysohje otettiin myös hyväksytysti vastaan ja selvityksiä harjoiteltiin "selkäytimellä" -tasolle asti. Savusukellusharjoitukset Upinniemen laivapalosimulaattorissa ovat varmasti myös mieleen painuneena muistona niin sukeltajilla kuin huoltojoukoillakin. Palokunnan oman koulutuksen lisäksi on oppia haettu liittojen ja palo-opiston kursseilta. Lohjan kunta koulutti myös aikanaan aktiivisesti sopimuspalokuntiaan. Merkittävää on ollut myös Ventelän VPK:n kouluttajien rooli niin mainituilla kunnan kursseilla kuin myös lääninliitonkin kursseilla. Erityisen merkittävä rooli Ventelän VPK:n koulutustoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa on ollut nyt jo veteraani-ikään ehtineellä Uolevi Sandellilla.
Koulutuksen tarvetta on vuosi vuodelta laajentanut palokunnille säädettyjen tehtävien monipuolistuminen ja lisääntyminen. Perinteisen "tulentorjunnan" rinnalle ovat tulleet yhä lisääntyvät liikenneonnettomuudet ja erilaiset ympäristöön liittyvät vahinkotilanteet luonnon tai ihmisen toiminnan aiheuttamina. Selkeällä ja hyvin hoidetulla aktiivisella koulutustoiminnalla on ollut tärkeä vaikutus palokuntalaisten työturvallisuuteen; olemme onnistuneet toimimaan koko 75-vuoden ajan ilman vakavia työtapaturmia ja vähäistenkin vahinkojen määrä on hyvin pieni.
Vuonna 1984 aloitettu säännöllinen työterveyshuolto on merkittävä osa työturvallisuutta. Siihen kuuluvat mm. tehtävän vaatimuksen mukaiset rasitustestit. Asianmukainen, vaativiinkin tehtäviin soveltuva henkilökohtainen suojavarustus ja sen oikea käyttö on myös katsottava koulutustoiminnan aikaansaamaksi.