Palokunta
Viidestoista syyskuuta vuonna 1927 oli Lohjan aseman odotushuoneeseen kutsuttu koolle kokous päättämään palokunnan perustamisesta Wendelän kylään. Jo ennen tätä oli kylällä toiminut huvilanomistajista koostunut ruiskuryhmä. Kokoukseen osallistui kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta kyläläistä. Puhetta johti suutarimestari Frans Laine ja sihteerinä toimi kirjuri Eino Salonen. Kokous oli yksimielinen ja päätti palokunnan perustamisesta, nimeksi palokunnalle tuli Wendelän Wapaaehtoinen Palokunta. Kaikki tähän perustavaan kokoukseen osallistuneet kolmekymmentä miestä liittyivät jäseniksi vastaperustettuun palokuntaan.
Palokunnan ensimmäiseen hallintoon valittiin F. Laine, F. Nurmi, A. Korpivaara, J. Kuntola, E. Salonen ja O. Puisto. Varajäseniksi valittiin E. Ojala, Lindström, A. Kuusijärvi, F. Hellä, J. Lehtonen ja Lindholm.
Aikaisemmin palokuntana toimineen ruiskuryhmän kalusto ja muu omaisuus luovutettiin vastaperustetun palokunnan käyttöön. Lahjoitus sisälsi mm. asemarakennuksen kohdalla radan alapuolella sijainneen ruiskuvajan, käsivoimaruiskun sekä 6 kpl paloämpäreitä. Näiden lisäksi saatiin vielä käteisvaroja 286 mk. Näin saatiin palokunnalle kalusto, jolla toiminta voitiin aloittaa. Kaluston käyttöä harjoiteltiin viikoittaisilla harjoituksilla, ja osanotto näihin oli runsasta.
Aseman odotushuone, jossa palokunnan perustamiskokous pidettiin, oli toiminnan alkuvuosina muutenkin tärkeä kokoontumispaikka: "Herra Lohjan asemapäällikön" luvalla siellä pidettiin palokunnan kokoukset ja ensimmäinen hälytyssireeni oli sijoitettu asemarakennuksen katolle. Toiminta on alusta lähtien ollut jatkuvaa sotavuosia lukuun ottamatta.
Vuonna 1927 oli paikkakuntamme asukas- ja rakennusluvuiltaan pienimääräinen. Pääasiallisena väestönä olivat rautateiltä toimeentulonsa saaneet perheet. Samoista rautatieläisistä muodostui myöskin palokunnan alkuvuosien kantava voima. Silloinen asutus sijaitsi radan pohjoispuolella olevan maantien ja nykyisen Plastexin (Venteläntie 10) ja Herkkukonditoria -leipomon (Venteläntie 36) välisellä alueella. Radan alapuolella olevalla alueella oli vain muutama rakennus. Sen aikaiseen kyläkuvaan kuuluivat muutamat merkittävät varastorakennukset, joista voidaan mainita silloisen "Vanhantehtaan", nykyisen Loparex Oy:n, varasto, joka sittemmin on tunnettu Osuuskauppa Seudun varastona (Venteläntie 3). Tämä rakennus on ulkoasultaan alkuperäisessä muodossaan. Vaneritehtaan varasto, joka sijaitsi nykyisen lahjatavaraliike Woodstopin (Venteläntie 4) kohdalla, on kokonaan purettu jo vuosia sitten. Tehtaiden ja aseman välille tehtyä kapearaiteista rautatietä pitkin kuljetettiin tavaraa ja matkustajia silloiseen Lohjan kylään ja tietysti päinvastoin. Tämä oli varmasti hankalaa, jouduttiinhan kaikki kuljetettava tavara lastaamaan uudelleen Lohjan asemalla Valtion Rautateiden leveämpiraiteisella radalla kulkeviin juniin.
Lähialueella toimi jo muitakin palokuntia, mm. Lohjan kauppalan palokunta, Lohjan Selluloosa Oy:n palokunta ja Lohjan Faneeritehtaan palokunta, sekä Virkkalan VPK ja Lohjan Kalkkitehtaan Palokunta (Lähde: Suomen Sammutusvoimat 1935).
Palokunnan toiminta on koko sen 75 -vuotisen olemassaolon ajan seurannut ympäröivän yhteiskunnan kehittymistä. Merkittävä muutos Ventelän VPK:n toimintaan ja kehittymiseen tuli vuonna 1953, jolloin palokunta teki ensimmäisen sopimuksen "palonsammutustoimen hoidosta" Lohjan kunnan kanssa. Samanaikaisesti sopimuksen teki myös Virkkalan VPK. Näin saatiin sekä Pohjois- että Etelä-Lohjalle omat kunnalliset palokunnat. Myöhemmin, vuonna 1965, kolmantena liitettiin mukaan Paloniemen VPK. Sopimusta uudistettiin ja kehitettiin yhteiskunnan kehittymisen myötä useampaan kertaan. Vapaapalokunnat olivat voimakkaasti mukana koko kunnan palotoimen kehityksessä. Näin jatkuikin aina vuoden 1996 loppuun asti.
Vuoden 1997 alussa toteutunut kuntaliitos toi uudeksi sopimuskumppaniksi Lohjan kaupungin ja edelleen vuoden 2004 alusta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen. VPK:n asema onkin muuttunut merkittävästi, kun tulimme osaksi suurempaa organisaatiota. Vapaaehtoiset kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa vähentyneen ja osansa operatiivisesta toiminnasta jääneen aikaisempaa vähäpätöisemmäksi.